Pansion Laivateollisuuden asuinalue on valtakunnallisesti merkittäväksi rakennusympäristöksi luokiteltu 42 puutalon muodostama asuinalue, joka on rakennettu sotien jälkeen 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa. Merkitys perustuu erityisesti asemakaavan, yksittäisten rakennusten ja niiden viimeisteltyjen yksityiskohtien muodostamaan kokonaisuuteen. Alueen on suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman.

Sotakorvausteollisuutta varten perustettu Oy Laivateollisuus Ab (tunnetaan myös nimellä Late) pyysi Bryggmania suunnittelemaan uuden asuialueen telakan läheisyyteen vuonna 1946. Projekti eteni nopeasti, ja ensimmäiset talot valmistuivat jo seuraavana vuonna. Myös asemakaava vahvistettiin vuonna 1947. Asuntoja oli 90, ja kunkin asunnon asuinpinta-ala oli reilut 60 neliötä. Tästä poikkeuksena olivat niin kutsutut insinööritalot, joissa asuinpinta-alaa oli enemmän. Markku Varnila kertoo kirjassaan Hernerokkaa ja puukuunareita, että kuitenkin myös herrojen asunnot olivat vaatimattomia. Asema toi ainoastaan lisäneliöitä.

Talot olivat Suomessa tiettävästi ensimmäisiä sarjavalmisteisia taloja. Talot rakennettiin A. Ahlströmin elementeistä. Varnila kirjoittaa: ”punaiset, hillityn rusehtavat, vihertävät ja kellertävät vaakalaudoitetut puutalot — myötäilevät oivallisesti kumpuilevaa maastoa.” Jokaisella asunnolla on myös yksityinen piha, jota rajaavat vaja (tai nykyään autotalli) sekä säleaita. Rakennukset rakennettiin yhteisen, sosiaalisia tarkoituksia palvelevan keskuksen ympärille. Myös alkuperäiseen suunnitelmaan kuuluva ruokalarakennus sijaitsee alueella. Laivanrakentajainkylän lähellä Valmetinkadulla sijaitsevat myös samoihin aikoihin rakennetut kahdeksan kaksikerroksista asuinrakennusta sekä neljä kolmikerroksista asuinkerrostaloa, jotka ovat ulkoasultaan yhtenäiset muun asuinalueen kanssa.

Omaleimaisen ilmeen alueelle luovat virkamiehiä varten rakennetut ns. ketjutalot, joissa 2-4 asuntoa liittyvät toisiinsa osittain yhteisellä seinällä. Samantapainen asuinalue on myös Jyväskylän Säynätsalossa.

Asuinalue oli aina vuoteen 1978 Laten omistuksessa, kunnes alueen talot tulivat myyntiin. Asukkaat saivat halutessaan lunastaa asunnot omakseen. Maiden jako suoritettiin 24.5.1978, asunto-osakeyhtiö merkittiin kaupparekisteriin 12.12.1978 ja talot myytiin toukokuussa 1979. Työnjohtajien ja virkamiesten taloista muodostettiin oma asunto-osakeyhtiönsä, kun työläisten asunnoista tehtiin kaupungin vuokra-asuntoja.

Laivateollisuuden asuinalue on museoviraston suojelema valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Se sai suojelupäätöksen vuonna 1995.

Lähteet:

Varnila, Markku: Hernerokkaa ja puukuunareita. Pallosalama 2014.

Bryggman-säätiö

Arkkitehtuurimuseo

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY

Galleria